Viktig information om coronapandemin

Voeresesåjhtoe

Hijven daejredh

Hïejmedïenesje datnem viehkehte gåetesne årrodh jïh jearsoesvoetem damtedh jïjtje hïejmesne. Hïejmedïenesje maahta, dov daerpiesvoeti mietie, datnem viehkiehtidh darjomigujmie goh sjeakodh, bïssedh jïh åesiestidh. Datne maahtah aaj viehkiem åadtjodh vuesiehtimmien gaavhtan hygienine, ohtjegåetesne, gåårvedidh jïh vaarjoeh noeledh jïh gosse edtjh byöpmedidh. Maahtah viehkiem åadtjodh olkese vaedtsedh jallh dov jïjtje ierieh darjodh. Hïejmedïenesje maahta aaj lïhkes almetjidie viehkiehtidh jïh hïejmesne boelhketjisnie årrodh.

Hïejmedïenesje Orrestaaresne tjïelten dïedte. Ih datne dan gaavhtan maehtieh barkijem veeljedh. Mohte datne maahtah tsevtsedh guktie dah edtjieh viehkine årrodh dov nænnoestimmien mietie. Datne åadtjoeh hïejmedïenesjen barkiji ektesne dov viehkien tjïrrehtimmiesoejkesjem darjodh.

Gåessie datne hïejmedïenesjem ohtsh dellie tjïelte dov daerpiesvoetide vuarjesje sosijaaledïenesjelaaken mietie.

Datne såjhtoemaaksoem jïh persovneles maaksoeh maaksah dej mænngan. Jis viehkiem tsïengelen åadtjoeh dellie tjïelte fakturam goevten seedtie. Dam fakturam edtjh seejnemes njoktjen 20.b. maeksedh.

Datne gie 65 jaepien båeries jallh båarasåbpoe jïh gåetesne årroeh jïh sïjhth ektievoetesne jïh maam akt darjodh dellie mijjieh datnem böörebe tjïelten gaavnedimmiesijjide. Gaavnedimmiesijjieh faalehtieh ovmessie darjoemidie, vuesiehtimmien gaavhtan musihke, bingo, prïhtjhbodte, kåarhtespïele, veevedh, laavlodh, vitnedimmie, studijegievlieh jïh aerpievuekien feesth. Datne åadtjoeh hævvi evtiedidh sisvegem maam datne sïjhth.

Jeenjemes darjomh namhtah, men datne prïhtjegen jïh bårremassi jïh jovkemsi åvteste maaksah. Gåessie musihke jallh sjïere darjomh åadtjoeh muvhtene maaksotjem maeksedh. Jeenjemes gaavnedimmiesijjieh vaeltieh ajve beetnegh.

Gaavnedimmiesijjieh geografijen mietie tseegkeme tjïeltesne. Naan gaavnedimmiesijjieh leah hokse- jïh såjhtoeårromesijjine men dah maehtieh aaj årrodh jeatjah sijjine.

Tjïelten hokse- jïh såjhtoeårromesijjieh dutnjien gie jienebh viehkiem jïh dåarjoem daarpesjh enn mah maehtieh vedtedh dov jïjtje hïejmesne.

Hokse- jïh såjhtoeårromesijjesne barkijh gååvnesieh gïeh maehtieh datnem viehkiehtidh abpe dygnem. Datne åadtjoeh viehkiem gaajhkijste barkijistie mohte aaj faalehte dutnjien jïjtje gaskesadtemepersovnem.

Datne dov jïjtje leejjemegåetiem leejjh årromesijjesne jïh leejjemelatjkoem åtnah. Seangkoe desnie men dah jeatjah mööblerh åadtjoeh jïjtje veeljedh. Hokse- jïh såjhtoeårromesijjesne hoksede aeredsbeapmoeh, gaskebeapmoeh jïh gaskebiejjiebeapmoeh jïh aaj svarkeldahkh.

Gosse årromem ohtsh dellie tjïelte dov daerpiesvoeth vuarjesje Sosijaaledïenesjelaaken mietie (SoL) jïh/jallh Lagen om stöd och service för vissa funktionshindrade (LSS).

Jis dov gyhtjelassh åtnah hokse- jïh såjhtoeårrominie maahtah tjïelten viehkiegïetedæjjam gaskesadtedh gaskesadtemejarngen tjïrrh.

Datne maahtah aaj årromem hokse- jïh såjhtoeårromesijjesne gusnie demensine berkieh ohtsedh. Guktie sijjiem edtjh åadtjodh hokse- jïh såjhtoeårromesijjesne gusnie demensine berkieh daarpesjh demensediagnovsem åtnah. Demenseårromesijjieh faalehte jearsoes jïh skreejreme hoksem dutnjien gie demenseskïemtjelassem åtnah dan guhkiem goh gåarede edtjh dov mentaale jïh fysiske

Datne gie daamhtaj skïemtjehoksem daarpesjh åenehks jallh guhkebe tïjjem jïh ih maehtieh dov healsoejarngese vuelkedh maahtah tjïelten hïejmeskïemtjehoksem åadtjodh.

Datne bïeljelh dov healsoejarngem jis skïemtjedh. Jis healsoejarnge vuarjesje datne hoksem gåetesne daarpesjh dellie dah tjïelte hïejmeskïemtjehoksemine gaskesadtedh. Dïhte maahta aaj årrodh dåaktere skïemtjegåetesne, gie hoksem soejkesjidh skïemtjegåetieårromen mænngan, dov daerpiesvoeth hïejmedïenesjistie bïeljele. Dan mænngan dajven skïemtjesåjhtere, barkoeterapeute jallh fysioterapeute hïejmeskïemtjehoksesne datnem gaskesadta jïh dov viehkiem soejkesje.

Datne maahtah hïejmeskïemtjehoksem åadtjodh gåessie saaht dygnesne, gaajhkh biejjieh våhkosne. Dov hoksedaerpiesvoeten mietie hoksem stuvrie. Datne gie åadtjoeh skïemtjehoksem gåetesne åadtjoeh maaksotjem dan gaavhtan maeksedh.

Jis datne skïemtjelassen jallh skaaran mænngan saavremem jallh jeatjah darjomh daarpesjh guktie dov aarkebiejjesne bïerkenh dellie rehabiliteeremen nuepieh dov hïejmesne gååvnesieh. Barkoeterapeute jïh fysioterapeute dov daerpiesvoeth vuarjasjieh jïh dejtie rehabiliteereme darjoemidie tjïrrehtieh mubpiej barkoedåehkiej ektesne.

Datne maahtah vuarjasjimmien mænngan viehkievierhtieh löönedh guktie buerebe aarkebiejjien bïerkenh. Viehkievierhtiej vuesiehtimmieh rullatovre, jårremestovle jïh tjahkese ohtjegåetesne.

Jis datne jïjtje årromesijjesne årrodh jïh maahtah dov healsoejarngese vuelkedh edtjh dejnie gaskesadtedh rehabiliteeremem jïh viehkievierhtieh åadtjodh. Jis ih maehtieh healsoejarngese vuelkedh jallh viehkievierhtiem daarpesjh gåetesne pryövedh dellie tjïelten barkoeterapeutine jallh fysioterapeutine gaskesadtedh gaskesadtemejarngen tjïrrh.

Jis datne hokse- jïh såjhtoeårromesijjesne jïh dïenesjegåetesne årroeh dellie datne maahtah skïemtjesåjhterem gaskesadtedh gie dïedtem åtna jïh dïhte dellie barkoeterapeutem jallh fysioterapeutem bïeljele.

Jis viehkievierhtie orriji juhtedh jallh måarhkoe, dellie bïeljelh Hjälpmedel Västernorrland. Datne maahtah aaj fiejliebieljelimmiem darjodh Hjälpmedel Västernorrlans webbesijjesne.

Tjïelte maaksoem vaalta viehkievierhtien gaavhtan almetjistie gïeh 20 jaepieh illeme.

Datne gie lïhkesalmetjem jallh jeatjah almetjem hoksh jallh viehkehth lea vihkeles. Muvhtene maahta aaj datne viehkiem daarpesjidh guktie maahtah tsiehkiem bööremes vuekine gïetedidh, kaanne naan jeatjah almetjinie soptsestalledh jallh viehkiem boelhketjisnie åadtjodh.

Åeliekonsulenth maehtieh viehkiem årrodh gosse:

  • bievnieh gusnie datne maahtah viehkiem jïh dåarjoem åadtjodh
  • sjïere dåarjoesoptsestalleme
  • åeliedåehkieh gusnie åadtjoeh mubpieh råakedh seamma tsiehkine, dååjrehtimmieh målsodh, raerieh åadtjodh
  • hïejmevuasahtalleme
  • volonterebuektiehtimmie

Dah gïeh åeliedåarjojne berkieh sjaavohthvoetedïedtem utnieh. Gaskesadth voerese- jïh åeliekonsulentide gaskesadtemejarngen tjïrrh.

Gaskesadteme

Gaskesadtemejarnge ajve daaroste

Gaskesadtemejarnge

Telefovne: 0660-880 00

Ræhpastïjjh telefovne: 07:30–17:00 helgfria vardagar (15 maj–15 september 07:30–16:15)

E-påaste: kontaktcenter@ornskoldsvik.se


Gåassoehtimmieadressh

Gåassoehtimmiejarnge staaregåetie Kronan: Järnvägsgatan 6, entréplan

Ræhpastïjjh gåassoehtimmiejarnge Kronan: 07:45–17:00 gaajhkh hïeljehts aarkebiejjieh (suehpeden 15.b.– skïereden 15.b. 07:45–16:15)

Dåastove staaregåetie Nygatan: Nygatan 16, plan 1

Ræhpastïjjh dåastove Nygatan: 07:45–16:30 gaajhkh hïeljehts aarkebiejjieh, beapmoegaptjeme 11:30–12:30 (suehpeden 15.b. – skïereden 15.b. (07:45–15:45)